“KUVAT/ tämä on tällaista mystistä taidetta, tekijä katsoo syvälle oman itsensä kuiluun.

PIMEYS/ jotakin muuta kuin synkkää, enemmänkin kaiken yhteen sulattavaa mahdollisuutta. -Silmät suljettuina nähtyä-“näemme” unia, siis nähdä asioita silmät suljettuina. Pimeyttä vasten. Sen läpi. Kohti—sisäinen ihminen- ei ulkokohtainen- ei johdettava.

TYHJYYS/ tuntematon todellisena olemisen perustana. Pakko olettaa että enempi on tiedostamatonta ja tuntematonta kuin tunnettua. Tiedostamaton alue ei koskaan lopu. Tieto loppuu monessakin kohtaa. Mutta hyvähän se on silti yrittää.

TAIDE/ yrittää nähdä vaikka närästää.

NELIÖ (saarna)/ köyhän miehen mandala, materia, keskipiste on. Tavallaan materia rajoittaa olemista, mutta sen suhteista on löydettävissä myös henkinen ulottuvuus. Matka kulkee kohti oman olemisen keskipistettä, pakopiste on siis itsessä, sydämessä tai vatsassa, jostakin sieltä se puu sitten kasvaa. Olemisen piste on kuin siemen myös, se on Bindu, jossa hetki ja kaikkeus ovat yhtä. Se ei ole itsen ulkopuolelta tavoitettavissa.

HARHA/ itsekeskeisyys

VALAISTUMINEN/ itsekeskeisyys

TÄMÄ Tiedote/ epäonnistunut yritys käsitteellistää käsittämätöntä.

Päämäärässä ollaan jo ennen ensi askelta puhe on loppunut jo ennen kielen liikkumista. Vaikka edistyisit hyvin joka askeleella, tiedä että on olemassa kaiken ylittävä aukko.

Zen-mestari Wu-men

Jarmo Kukkonen (s. 1968 Hyvinkäällä) asuu ja  työskentelee Lappilassa, Hämeenkoskella. Hän on opiskellut kuvataidetta Hyvinkään taidekoulussa ja Lahden taideinstituutissa. Kukkonen on pitänyt lukuisia yksityisnäyttelyitä vuodesta 1989 lähtien, viimeksi Galleria Nuovossa, Lahdessa sekä TM galleriassa Helsingissä. Hänen teoksiaan on useissa kokoelmissa mm. Nykytaiteen museo Kiasman, Suomen valtion, Amos Andersonin taidemuseon, Helsingin kaupungin taidemuseon sekä Hyvinkään, Lahden ja Rovaniemen taidemuseoiden kokoelmissa.

Lisätietoa:
kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/jarmo-kukkonen